 |
Poikkeuksellisen (ja tuskallisen) kuuma kesä alkaa vihdoin olla lopuillaan ja kesä kääntyy kohti syksyä. Lämpötilat laskevat siedettäviin lukemiin ja illat pimenevät. Kun ilma viilenee, alkaa kasvillisuus hiljalleen pukeutua lämpimiin väreihin.
Kulunut kesä oli itselleni lämpötilojen puolesta hirvein kesä tähän mennessä. Siksipä erityisesti tänä vuonna toivotan syksyn tervetulleeksi erittäin huojentunein tuntein. Löydän itseni entistä useammin haaveilemasta laavulla yöpymisestä, sekä nuotiolla istumisesta pimeässä, viilenevässä syysillassa.
Osa karsastaa laavulla yöpymistä kesällä hyttysten vuoksi. Syksyn tullen ei kuitenkaan tarvitse enää kenenkään empiä laavulla yöpymistä siitäkään syystä. Vaikka lämpimästä pitäisikin, niin viilenevät illat eivät ole nekään ongelma, kun vain pukeutuu sopivasti. Kylmän sentään voi pitää loitolla nimenomaan oikein pukeutumalla, toisin kuin paahtavan kuumuuden.
 |
Nuotiolla istuskellessa pimeyden ympäröimänä tunnelma on aivan omanlaisensa verrattuna valoisan kesän nuotiolla istuskeluihin. Nuotion antama lämpö on tervetulleempi ja tuleen tuijottelun hypnoottinen olo tuntuu ottavan vallan herkemmin.
Ruskan tiukentaessa otettaan kasvillisuudesta luonto tarjoilee jälleen silmäkarkkia ja erityisesti meille, jotka kulkevat luonnossa kamera kädessä. Keltaisten ja ruskeiden lehtien leijaillessa maahan kantarellit, sekä suppilovahverot ovat vaikeampia löytää, mutta jokainen sienestäjä tietää kyllä, että hetken metsässä käveltyään silmät pääsevät kyllä sille tietylle taajudelle, jolloin kantarellit alkavat erottua herkemmin lehtien seasta ja aivot sulkevat näkökentästä kaiken muun. Sienestäminen onkin yksi mukavimmista asioista, joita yhdistää retkeilyyn syksyisin.
 |
Viileämmät säät mahdollistavat retkeilyssä myös entistä laajemman repertuaarin vaihtoehtoja sen suhteen, mitä ottaa mukaan evästarpeiksi. Osittain juuri tästä syystä nimenomaan syksyisin retkeillessä on itse tullut panostettua leirissä enemmän ruuanlaittoon. Henkilökohtaisia suosikkeja ovatkin esimerkiksi naudan entrecote-pihvit tulilla paistettavaksi, sekä (kirjo)lohi tulilla loimutettavaksi.
Maailmassa on vain harvoja asioita, jotka voittavat pimeänä syysiltana laavun nuotiopaikalla istumisen hyvässä seurassa, tuleen tuijotellen ja vaikkapa hyvällä punaviinillä hetkeä juhlistaen. Syksyn tullen - ja varsinkin tällaisen kesän jälkeen - nekin harvat asiat voi siirtää myöhemmäksi ja keskittyä nauttimaan luonnosta ja sen hetkessä ohikiitävästä tarjonnasta juuri nyt.
Nykäise kaveriasi hihasta ja kokeilkaa löytää kalentereistanne vapaa viikonloppu. Etsikää sopivan etäisyyden päästä muutamia laavuvaihtoehtoja ja lyökää lukkoon vaikkapa yhden yön reissu. Jotakin pitää mennä todella pieleen, että tällainen reissu ei jättäisi molemmille sellaista oloa, että "hitto, pitää tehdä tätä useammin."
***
Parhaat tulipaikat ja laavut lähiseudulta voi löytää esimerkiksi Tulikartan ja Laavu.org:in kautta.
