 |
Annokseen lisättiin 4 dl vettä.
Pussin avattuani ensimmäinen aistimus tapahtui sierainten välityksellä, jotka viestittivät aivoilleni vihjeitä ruuan mausteisuudesta. Sanoin vihjeille käsipäivää ja toivotin käymään peremmälle, kauhaistessani ensimmäisen lusikallisen ruokaa ulos muonapussista ja kohti ääntä.
Visuaalisesti ei tämäkään pussimuona mitään fine dining -tasoa ole, mutta eipä kuulu ollakaan. Ruuan koostumus on sellainen, mitä voi odottaa jonkinlaiselta pataruualta, jonka pääkomponentit ovat liha ja riisi.
 |
Annoksen suolaisuus on sopiva. Välillä kohdalle tuli porsaanlihaa, jota ei nyt voi luonnehtia rapeaksi tai kovaksi, mutta joka ei ollut aivan täysin riittävästi imenyt vettä itseensä. Ei haittaa silti menoa millään tavalla!
Mausteisuus löytyy tuoksun lisäksi myös mausta, joka on mukava bonus, kun annosta vedellään puhelimeen jossakin satojen metrien korkeudessa kylmässä avotunturin tuulessa.
Mausta löytyy tomaattia ja sipulia. Porsaanliha maistuu juurikin siltä itseltään, joka yllätti positiivisesti, sillä edellisessä testaamassani annoksessa (Beef and potato) liha toi mieleen enemmän jonkin pakasteaterian, vähemmän autenttisen naudanlihan.
Erityistä iloa tuottaa se, että porsaanlihaa harvemmin on mahdollista säilyvyyssyistä (pekonia lukuun ottamatta) ottaa vaellusreissuille mukaan, joten tämä tulee olemaan reissuille erityisen hienoa vaihtelua.
 |
Yhdellä lusikallisella vastaan tuli myöhemmin sellaista porsaanlihaa, jota voisi luonnehtia rapeahkoksi. Ei siis rapeaksi, vaan nimenomaan rapeahkoksi.
Noin yleisesti ottaen en ole hirveä riisin fani, mutta enpä toisaalta tiedä voisiko tässä annoksessa riisiä järkevästi korvata millään muullakaan hiilaripitoisella.
Jos jotakin tässä lähtisin varsinaisesti muuttamaan, niin lisäisin tähän jotakin selvemmin suussa tuntuvia juuresten palasia - papuja tai isompia sipulin palasia.
Annoskoko samaa luokkaa aiempien kanssa, eli nälkä lähtee, mutta enemmänkin voisi vielä syödä.
Kokonaisarvosanaksi 3,5/5.
 |
No comments:
Post a Comment